Metropolialueelle kuntaliitoksia – mutta miksi?

Alkuun korostan että tämä kirjoitus on allekirjoittaneen, yksittäisen valtuutetun pohdintaa metropolialueen kuntaliitos-selvityksestä, eikä siis ole Vihdin kunnan tai Kokoomusryhmän virallinen kanta asiaan.

Valtionvarainministeriön asettama työryhmä on tehnyt esiselvityksen metropolialueen kuntajakoselvityksestä. Työryhmän väliraporttia on nyt esitelty metropolialueen kunnille ja työ jatkuu kunnan virallisten kantojen huomioimisella. Asetetun selvitysryhmän loppuraportti valmistuu helmikuun loppuun mennessä ja luovutetaan ministeriölle maaliskuun alkupäivinä. Selvitystä on tehty monien eri kriteerien mukaisesti ja käsittelen tässä nyt vain osaa niistä, jotka minulle aiheuttavat lisäkysymyksiä.

Selvityksen pääkriteereitä on metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn varmistaminen ja yhdyskuntarakentamisen kustannuksien alentaminen. Selvitysryhmä on päätynyt kolmeen Vihdin kannalta hyvinkin erilaiseen vaihtoehtoon. Sinänsä kiitosta on annettava siitä että selvityksestä annettu väliraportti on selkeälukuinen (toisin kuin minun kirjoitukseni) ja sisältää tosiaan kolme erilaista skenaariota. Selvennyksenä totean vielä että metropolialue on 14 Helsingin seudun kunnan muodostama alue.

Minä en ymmärrä nyt selvitettyjen vaihtoehtojen todellisia hyötyjä

Ennusteiden mukaan alueelle syntyy vuoteen 2030 mennessä yli 200 000 uutta työpaikkaa ja muuttovoitto on yli 400 000 uutta asukasta. Tieto perustuu toteutuneeseen historiaan ja ennusteeseen joka sinänsä on uskottava. Yhdyskunta-rakenne alueella on kehittynyt ja kehittyy jatkossakin pääväylien ja ratojen varsille. Muuttovoittoisimpia kuntia ovat tietysti kehyskunnat, joista löytyy vielä tilaa ja rakennuspaikkoja tuleville asukkailleen.
On selvää että koko alueen yhteistä kehittämistä maakuntatasolla on syvennettävä ja kokonaisuus on otettava huomioon. Silti minä en oikein ymmärrä nyt selvitettyjen vaihtoehtojen todellisia hyötyjä selvityksen taustalla oleviin kriteereihin verrattuna.

Työryhmän esittämät kolme vaihtoehtoista mallia ovat lyhyesti kuvattuna seuraavat:

Ensimmäisessä vaihtoehdossa ei tehtäisi kokonaisuuden kannalta merkittäviä kuntaliitoksia, mutta perustettaisiin vahva metropolihallinto. Tuohon uuteen hallintorakenteeseen edustajat valittaisiin samalla tavalla kuin nykyisiin kunnan-valtuustoihin. Tämä vaihtoehto tarkoittaa kuitenkin Vihdin kannalta osakuntaliitoksia Vihtijärven ja Kirkkonummen Veikkolan osalta, sekä todennäköistä liitosta Karkkilan kanssa.

Toisessa vaihtoehdossa tehtäisiin isoja kuntaliitoksia joissa Vihti liitettäisiin yhteen Espoon, Kauniaisen ja Kirkkonummen kanssa. Lisäksi perustettaisiin jättimäinen metropolikuntayhtymä joka ottaisi vastuulleen julkisen liikenteen, vesihuollon jne. Vihdistä tulisi siis tämän suurkunnan yksi kaupunginosa.

Kolmannessa vaihtoehdossa esitetään muodostettavan kaksi suurkuntaa, karkeasti ottaen Helsinki-Espoo-Vantaa ja Keski-Uudenmaan kunta. Tässä vaihtoehdossa Vihti on pudotettu pois metropolikuntien joukosta ja liitettäisiin yhteen Karkkilan, Lohjan, Siuntion ja Inkoon kanssa, jotka muodostaisivat näin Länsi-Uudenmaan kunnan.

Minulle herää kysymyksiä joita pohdin kun omaa kantaani asiasta muodostan:

  1. Montako valtuutettua uskoisimme Vihdin saavan läpi ensimmäisen vaihtoehdon metropoli-valtuustoon?
  2. Kuinka monta valtuutettua uskoisimme Vihdin kaupunginosan alueelta valittavan toisessa vaihto-ehdossa syntyvän suurkunnan valtuustoon ja miten esimerkiksi Haimoon tai Vanjärven kylien ääni sinne kuuluisi?
  3. Millä tavalla ensimmäisen vaihtoehdon hallintorakenteen lisääminen ja vallansiirto lähemmäs Helsinkiä takaisi kilpailukyvyn ja alentaisi väylien ja yhdyskuntarakentamisen kustannuksia, verrattuna nykyiseen malliin jossa kuntien välistä yhteistyötä vain konkreettisesti lisättäisiin?
  4. Millä tavalla vaihtoehdon kaksi suuret kuntaliitokset lisäisivät kansainvälistä kilpailukykyämme ja alentaisivat väylien ja yhdyskuntarakentamisen kustannuksia, verrattuna nykyiseen malliin jossa kuntien välistä yhteistyötä vain konkreettisesti lisättäisiin?
  5. Millä tavalla kolmannen vaihtoehdon suurkuntien ja reuna-alueille syntyvien Länsi- ja Itä-Uudenmaan kuntien malli lisäisi kilpailukykyä ja alentaisi väylien ja yhdyskuntarakentamisen kustannuksia, verrattuna nykyiseen malliin jossa kuntien välistä yhteistyötä vain konkreettisesti lisättäisiin?

Henkilökohtaisesti kannatan ja aion ajaa rakennemuutoksia siten, että julkisten palveluiden kustannuksia saataisiin alennettua. Tässä asiassa en oikein ymmärrä kuitenkaan asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ehdotettuja ratkaisuita.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s