Hui kauheata, se onnistui?

on

Monella yrityksellä on kehitysosasto jonka tehtävänä on tuottaa uusia liiketoimintamalleja, tuotteita tai konsepteja. Yleensä kehitysprojekteilla on alku- ja päättymispäivä. Projektin päättyessä sitten ”isommalla” porukalla arvioidaan sen liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Millä kompetenssilla tällaista arviota tehdään? Miten joku ”porukka” joka on ollut koko projektista irrallaan, voi vain yhtenä päivänä todeta ettei se ole onnistutut? Ei mitenkään.

Kun päättymispäivä koittaa, lyödään tuotos pakettiin ja esitellään liiketoimintojen vetäjille. Mitä jos projekti onnistuikin? Liiketoiminnan vetäjä kuulee hankkeesta ensimmäistä kertaa eikä suostu uskomaan sitä tosiasiaa, että joku on keksinyt toteutuskelpoisen ratkaisun. ”Tää on taas näitä kehityksen hömpötyksiä, kyllä me itse tiedämme paremmin”.

Menestyvän yrityksen kehitysprojekteilla ei ole loppupäivää.

Menestyvässä yrityksessä loppupäivää ei ole määritelty, koska alkuperäisenä ideana on onnistua. Kehittää toimintaa ja kokeilla asioita. Perinteisestä kehitysosasto-toiminnasta (lue: aikansa eläneestä), syntyy vaikutelma jossa projektien oletusarvona on epäonnistuminen. Jos kuitenkin käy toisin, se tulee kaikille yllätyksenä. Hui kauheata, se onnistui? Uuden idean jalkautuminen epäonnistuu, koska kukaan ei odottanut onnistumista. Se epäonnistuu, koska ne joiden tehtävänä on se jalkauttaa eivät ole osallistuneet sen kehittämiseen.

Kehittämistä ja kokeilemista täytyy rohkeammin tehdä suoraan liiketoiminnoissa. Miksi liiketoiminnoista vastaavat eivät uskalla laittaa itseänsä enemmän peliin ja tehdä erilaisia asioita suoraan juoksussa? Koska se ei ole mukavaa. Mukavuusalueella on helppo olla ja käsittämätön ”näin on aina ennenkin tehty” -usko tappaa kaikki uudet ideat.

Aidosti ketterällä yrityksellä ei ole erillistä kehitysosastoa.

Moni yhtiö mainostaa itseään ketteränä toimijana, jonka liiketoiminta-ajatus lähtee asiakkaasta. Aidosti ketterällä yrityksellä ei ole erillistä kehitysosastoa, sillä siellä asioita uskalletaan kokeilla suoraan käytännössä ja niiden kokeiluiden alkuperäinen tavoite on aina onnistua. Ketterissä yrityksissä yllätys on se ettei joku asia toiminutkaan, eikä sekään ole niin vakavaa.

Niissä yrityksissä on jo kauan sitten todettu että virheitä saa ja itse asiassa täytyy tehdä, jos aikoo aidosti onnistua. Virheiden pelosta olen paasannut jo aikaisemmin, joten en lähde tässä siihen. Kehitysosaston tekemät epäonnistuneet projektit eivät ole virheitä, ne ovat tyhmyyttä. Jos minä olisin nyt johtaja jonka alaisuudessa toimisi kehitysosasto, siirtäisin kaikki sinne palkatut ihmiset liiketoimintaan ja asiakasrajapintaan. Kehitysosastoilla on monesti fiksua väkeä, heidän panoksensa vain käytetään täysin epämääräisen ”kulubudjetin” sisällä toimimiseen. Heidän ei edes odoteta onnistuvan. He toimivat mukavuusalueella, luvan kanssa.

Se ei toiminut, sitten kokeilimme tätä ja tästä syntyi menestystarina

En ole tavannut onnistunutta yrittäjää joka olisi projektin alkaessa edes harkinnut sellaista vaihtoehtoa kuin epäonnistuminen. Epäonnistuneita yrittäjiä olen kuitenkin tavannut paljon. Sellaisiakin yrittäjiä olen tavannut jotka ovat epäonnistuneet ja sitten onnistuneet. Kun heiltä kysyy epäonnistumisesta, vastauksensa on, ”se ei toiminut, sitten kokeilimme tätä ja tästä syntyi menestystarina”.

One Comment Lisää omasi

  1. JiiKoo sanoo:

    Asiakas on muuten viimeinen jolta kannattaa mitään isompaa kysyä, muuta kun kauppaa Talouspäällikkö on toiseksiviimeinen. Eikä muuten kannata lähteä taloa panttaamaan, jos asiakkaat KERTOVAT pitävänsä ihan älyttömästi uudesta jutustasi.

    Yleensä kysytään näin: ”Ostasiksää näitä tämmösiä jos mulla olis tämmösiä, ja nää olis hirveen hyviä ja sää saisit varmaa paljo voittoo” No kaikki sanoo joooooo..noooo miiikä ettei

    Pitäs kysyä: Nää on 100kpl paketissä, mutta riittäskö sulle ensin 50kpl kokeeks?Sit vaan toimistolle, ja hiacellinen energiajuamaa kaappiin, ja tekemään se tuote.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s