”Työnantajat, olette rahaa haaskaavia typeryksiä”

on

Miten tilastointi tai numeroiden analysointi voikaan johtaa niin syvälle suohon? Tätä kysymystä voi pohtia monesta tulokulmasta, tässä yksi pohdinta.

Voiko mitään järjettömämpää väitettä esittää?

Eilen olin saada sydänkohtauksen kun ystäväni polttaririennoista palatessani luin tuttuun tapaani parilta päivältä lukematta jääneitä nettilehtiä. Hesarin otsikossa sanotaan näin: ”Työnantajat eivät palkkaa ihmisiä avoimiin paikkoihin”. Voiko mitään järjettömämpää väitettä esittää?

Järjetöntä väitettä esittää Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen. Hän esittää vakavan huolestumisensa asiasta ja on tullut otsikon mukaiseen johtopäätökseen, tutkimalla tilastoja ja analysoimalla numeroita. Arvoisa Heikki Räisänen, väitteesi on järjetön.

Minulla on sinulle ehdotus. Irtaudu hetkeksi numeroiden pyörittelystä ja istahda mukavaan nojatuoliin. Valitse sellainen paikka johon paistaa aamuaurinko, sellainen josta nyt itse tätä kirjoitan. Ota käteesi kupillinen tuoretta kahvia, sulje silmäsi ja mieti tätä asiaa uudestaan.

Voisiko seuraukseen jonka tilastolliset numerot osoittavat, olla jokin toinen syy kuin työnantajien täysin absurdi toiminta?

Kyllä voi ja se syy on yksinkertainen. Kun yritys palkkaa henkilöstöä eri tehtäviin, on erittäin harvinaista että esimerkiksi kilometritehtaalle joutunut paperityöläinen olisi ykkösvalinta vaikkapa talouspäälliköksi tai myyntisihteeriksi. Millä todennäköisyydellä Nokialta irtisanottu insinööri olisi oikea henkilö urheilukaupan myyjäksi? En tietenkään väitä että kuvatut tilanteet olisivat mahdottomia, väitän vain että ne olisivat erittäin harvinaisia palkkauksia. Siksi väitteesi on järjetön. Syy on siis paljon yksinkertaisempi. Työhön johon tekijää haetaan, ei ole löytynyt sopivaa tekijää ja siksi paikka on edelleen auki. Ei suinkaan siksi, että yrittäjä omaksi ilokseen laittaisi paikkoja auki palkkaamatta niihin ketään. Sellaiseen ylimääräiseen työhön yksityisellä sektorilla ei Heikki Räisänen ole varaa.

Kun haluan työllistää myyntimiehen Helsinkiin en voi laittaa paikkaa auki MOL.fi sivustolle Oulussa.

Kun nyt olet saanut kahvisi nautittua minulla on sinulle vielä yksi pyyntö. Mene huomenna töihin ja ratkaise seuraava ongelma. Kun haluan työllistää myyntihenkilön Helsinkiin en voi laittaa paikkaa auki MOL.fi sivustolle Oulussa. Miksikö? Siksi ettei tarvitsemanne tilastot mene sekaisin. Mene Heikki töihin ja ratkaise tällainen järjetön ongelma. Keksikää lyhyt koodinpätkä tilastointiohjelmistoonne ja antakaa meidän hakea tarvitsemamme työntekijät sieltä missä uskomme heitä parhaiten löytyvän.

Työllistäminen on tärkeämpää kuin tilastoiminen, eikä tämä väitteeni ei ole järjetön.

Hyvää kesää Heikki ja anteeksi eilinen sydänkohtausuhan alla kirjoittamani twiitti, se minun oli pakko tehdä. Se pelasti henkeni ja sain mahdollisuuden kirjoittaa tämän kirjoituksen aamuauringon kylpemässä Suomenmaassa ja voin taas huomenna palkata lisää ihmisiä töihin.

3 Comments Lisää omasi

  1. Treidari sanoo:

    Hesarin artikkelissa oli aivan selkeästi kerrottu mistä ilmiö johtuu. Kyse ei ole mistään tilastointi harhasta että toisella puolella suomea oleva henkilö ei käytännössä työllisty 600 kilometrin päähän kuten tekstissä esität. Tälaista ”kitkatyöttömyttä” on aina ja se takaa kaikissa olosuhteissa parinprosentin luonnollisen työttömyyden.
    Lainaus hesarista:
    ” ”Työnantajien käytös on muuttunut rekrytoinnissa. Paikka saatetaan laittaa auki, mutta siihen ei palkata ketään.”
    Yritykset eivät palkkaa ketään, elleivät ole tarpeesta täysin varmoja.
    Täyttämättömät paikat jakaantuvat kolmeen osaan. Työpaikkoja ei täytetä joko osaavan työvoiman puutteen tai työpaikan ja työntekijän ominaisuuksiin liittyvien asioiden vuoksi.
    Palkkausvaikeuksien keskeisimmät syyt näkyvät myös yleisempien pula-ammattien eli täyttämättä jääneiden työpaikkojen listauksessa.
    Sosiaali- ja terveysala huutaa puoleensa osaavaa työvoimaa, kun taas pula parturikampaajista, taksinkuljettajista ja puhelinmyyjistä johtuu työehdoista ja mielikuvista. ”

    Väite1. Paikka auki, mutta ketään ei palkata.

    Toiminta saattaa tuntua absurdilta ja sitä on vaikea uskoa jos asiasta ei ole omaa kokemusta tai vahvistusta asialle henkilöiltä jotka ovat tämän kokeneet henkilökohtaisesti.
    Avoimet työpaikat ovat myös osittain imago mainontaa jolla yritykset pysyvät näkyvissä ja aikojen muuttuessa myös turvataan että hakijoita riittää jatkossakin kun imagoa töitä tarjoavana yrityksenä on pidetty myös huonoina aikoina.

    Väite2. Ei palkata ellei täysin varmoja.

    HR osastot tai asioista päättävät eivät uskalla tehdä yhtään virhettä,ollaan mielummin tekemättä mitään kuin että tehtäisiin yksikin virherekrytointi.
    Ei osata käyttää lainsuomaa 4kk:n koeaikaa ja oteta potentiaalista töihin ja katsota 4 kuukauden ajan onko henkilö oikea vai ei.

    Väite3. Täyttämättämät paikat jakaantuu syihin: I osaavan työvoimanpuute II työpaikan ominaisuudet III työntekijän ominaisuudet

    I osaavan työvoimanpuute: kriteerit työpaikalle haluttavaan henkilöön voi olla mitoitettu niin ettei missään olosuhteissa kyseistä henkilöä löydy. Yritys kuitenkin saa hakemuksia ja näkee millaisia hakijoita on tarjolla.

    II työpaikan ominaisuudet: Työnantajan tarjoama paikka ei vastaa sitä mitä osaava työntekijä työpaikalta odottaa. Työehdot tai olosuhteet eivät ole sellaiset että potentiaalinen työntekijä haluaa kyseiseen tehtävään.

    III työntekijän ominaisuudet: Ominaisuus vaatimukset voivat johtua työnanatajan arvoista tai sitten yleisemmin hyväksytyistä mielikuvista kuten naisen toimiminen järjestysmiehenä ravintolassa jne.

    Yleisimmät pula-ammatit : terveydenhuolto esimerrkinä on ala jossa työnantaja yleensä julkinenpuoli jossa, palkkaus ja muut edut ovat yhtäläiset kaikille , ei sen mukaan kuka on hyvä ja ahkera, josta seuraa että ahkerat hakeutuvat ennemmin tai myöhemmin töihin muualle missä oma tekeminen vaikuttaa työstä saatuihin palkkioihin, sisäisiin ja ulkoisiin.

    Parturit,taksikuskit,puhelinmyyjät ovat kaikki provisiopalkkaisia työpaikkoja joissa työntekijällä ottaa työssään yrittäjä riskin muttei nauti yrittäjyden muista vapauksista. Puhelinmyynti esimerkkinä on useimmiten uusasiakashankintaa provisiopalkalla jolloin kyseiset työpaikat eivät lopu koskaan.

    Hesarin artikkeli oli mielestäni hyvä ja osuva. Artikkelilla on todellisuuspohjaa eikä ole vain jonkun tilastonikkarin vääristynyt mielikuva asian tilasta.

    Terveisin Treidari , (löytyy myös twitteristä @treidari)
    Jos artikkelia on vaikea uskoa olisi parempi keskustella aiheesta niiden kanssa jotka ovat joutuneet hakemaan töitä ja törmänneet tähän tilanteeseen.
    Tiedän itse lähipiirini kautta yrityksiä joissa on haettu ihmisiä mutta ketään ei ole palkattu. Toisaalta tämä ilmiö ei ole suomalainen vaan vastaavaa harrastetaan myös muissa länsimaissa edellämainituista syistä.

    1. kimlehtola sanoo:

      ”Voisiko seuraukseen jonka tilastolliset numerot osoittavat, olla jokin toinen syy kuin työnantajien täysin absurdi toiminta?”

      Olen ollut sekä työnhakijana että palkkaamassa ihmisiä töihin. Väite jota esitetään on täysin vieras, eikä se perustu pelkästään omaan kokemukseeni. Olen keskustellut useiden työnantajien kanssa ja seison kyllä kirjoitukseni takana täysin. Tuntuisi kummalliselta jos paikkoja avattaisiin huvin vuoksi, edes esittämässäsi markkinointimielessä. Kyllä työnantaja avaa paikan tarpeeseen. Valitettavasti virherekrytointeja sattuu yllättävän paljon mutta en silti usko että joku paikka jäisi kokonaan täyttämättä sen pelossa.

      Kiitos hyvin perustellusta kommentistasi.

      PS. Voisin joskus kirjoittaa aiheesta myös toisella tulokulmalla ja konkreettisilla esimerkeillä.

  2. piirimyyja sanoo:

    Eipä ole lisäämistä, nämä tilastoja lukevat herrat ja rouvat ovat vekkuleita. Tekevät johtopäätöksiä joihin ei ole perusteluita kuin ”minun mielestäni” ja mikä pahinta, nämä sitten ovat asiantuntijoina ministeriöille ja ay-liikkeelle. Ei tarvitse kaukaa hakea syitä miksi tehdään järjettömältä kuulostavia päätöksiä joille ei tunnu olevan perusteluja reaalimaailmassa maalaisjärjellä ajatellen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s