Asenne, avoimuus, ahkeruus ja armollisuus

on

Ahkeruus

Otsikkoon on kirjoitettu arvot joiden toivoisi lisääntyvän kaikessa toiminnassa. Olen yrittänyt jo pidemmän aikaa ajatella tekemiäni asioita asettamieni henkilökohtaisten arvojeni kautta. Asennetta minulla on aina ollut, eikä ahkeruudessakaan valittamista ole. Avoimuus on arvoista vaikein, mutta opin sitä joka päivä.

Olemme ihmisinä rakentuneet monimutkaisella tavalla ja käyttäytymismallimme juontuvat niin monesta osatekijästä, ettei sitä voi yhdessä kirjoituksessa avata. Kysyn itseltäni usein kysymyksen, miksi? Miksi toimin tilanteessa niin kuin toimin? Miksi ajattelen asiasta niin kuin ajattelen? Näiden kysymysten kautta minulle on muotoutunut neljän A:n arvot, joita pyrin kaikessa tekemisessä noudattamaan.

 Älä kitise, vaikuta

Asenne on yksinkertaisuudessaan helppo arvo. Asennetta on kuitenkin montaa laatua. Oma asennearvoni rakentuu jostain ”anna kaikkien kukkien kukkia” , ”läpi harmaan kiven” ja ”suomalaisen sisun” maisemista. Yksi keskeisimmistä ajatuksistani on: ”älä kitise, vaikuta”. Vaikuttamisessa en tosin ole parhaimmillani sillä alkutekstin mukaisesti avoimuus on vaikein arvoni, mutta olen itselleni Armollinen ja uskon oppivani sitä päivä päivältä. Päätös etten kitise, helpottaa huomattavasti omaa jokapäiväistä arkeani.

 Avoimuus on kuuntelua, keskustelua ja asioiden objektiivista tutkiskelua

Avoimuus tai sen puute aiheuttaa suurimmat hankaluudet nykyisessä yhteiskunnassamme. Minulle avoimuuteen liittyy myös sana suoruus. Saan valtavasti palautetta: ”Et voi tehdä noin”, ”Mieti mitä muut ajattelevat”, ”Oletko miettinyt mitä tuosta seuraa”. Mielestäni palautteiden antajat ovat tukahduttaneet sisällensä uskomattoman määrän energiaa joka alentaa ahkeruutta ja tekemistä. Kun ihminen kaikessa tekemisessään miettii sitä miten ympäristö asioihin reagoi, hän ei voi toimia ”täysillä”. Minulle avoimuus tarkoittaa myös kuuntelua, keskustelua ja asioiden objektiivista tutkiskelua. Juuri tässä minulla on eniten opittavaa. Mutta olen itselleni Armollinen ja uskon oppivani sitä päivä päivältä.

 Ahkeruuden ja toimeliaisuuden puute on pahin tauti johon voi sairastua.

Ahkeruus on itseisarvo joka minulle on opetettu kotona. Muistan taistelleeni vastaan kaikenlaisia ”kotiurakoita” joita sain lapsuuden kesiksi tehtävikseni. Jälkeenpäin ajateltuna niistä saatu oppi on perinnöistä arvokkain jonka olen vanhemmiltani saanut. Ahkeruuden ja toimeliaisuuden puute on pahin tauti johon voi sairastua.

Ahkeruudella pääsee alkuun, asenne vahvistaa tekemistä ja avoimuudella saavuttaa tuloksia. Armollisuus antaa voimia yrittää uudelleen.

Railakkaan oranssia päivää kaikille!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s