Jos seinällä on hanuri soita sitä

harmonikkaMoni meistä on valmiina kääntämään supistuvan ja kurjistuvan spiraalin suuntaa

Yhteiskuntamme velkaantuu, talouden yskiminen vaikuttaa yritysten toimintaan ja näiden yhteisvaikutus meidän kaikkien vapaa-aikaan. Moni meistä on valmiina kääntämään supistuvan ja kurjistuvan spiraalin suuntaa. Aukeneva ja mahdollisuuksia lisäävä muoto olisi mieluisin vaihtoehto, mutta ohjaako meitä lopulta kuitenkin pelko muutoksesta? Johtaako yleismaailmallinen tilanne siihen ettemme uskalla toimia ja tehdä päätöksiä, koska niiden vaikutusten ennustaminen on liian haastavaa? Näin uskon.

Menestyvä yrittäjä ja johtaja tekee tällaisessa tilanteessa päätöksen intuitionsa mukaisesti, tietäen samalla että lopputuloksesta ei voi olla varma. Juuri tähän kiteytyy riskin ottaminen. Riskin ottaminen on päätöksien tekemistä tilanteissa joissa suunta ei ole kirkas, tietoa ei ehkä ole riittävästi eikä lopputuloksestakaan voi olla aivan varma. Aletaan myös yksilöinä ottamaan tuollaisia riskejä.

Tällaisena aikana ei menesty ainakaan sillä että käpertyy itseensä, pitää kiinni vanhasta ja koittaa seisoskella keskellä paitaa peläten lopputulosta. Vanhoja viisauksia ja sananlaskuja on vaikka millä mitalla. ”Jos teet kaiken kuten aina ennen, et voi odottaa parempia tuloksia”. Eilen luin mielenkiintoisen twitterpäivityksen, ”Jos tähtää keskinkertaisuuteen voi päätyä yllättävän alas”. Hieno viisaus, kerta kaikkiaan. Myös presidenttimme otti kantaa tähän asiaan uuden vuoden puheessaan. Oma kiteytykseni presidentin puheesta kuuluu: ”Meidän on oltava rehellisiä, tehtävä päätöksiä ja luotava uutta”.

Useimmiten huomaisimme ettei pahinkaan skenaario ole kovinkaan huono vaihtoehto verrattuna seisahtuneisuuteen.

Joukkovoima syntyy yksilöiden yhteisestä halusta tehdä asioita, siksi emme voi odotella että joku muu tekee päätökset puolestamme. ”On parempi sytyttää kynttilä, kuin valittaa pimeydestä”, sanoi Eleanor Roosevelt aikanaan. Riskien ottamista voi perustella kysymällä itseltään, mikä on pahinta mitä tästä päätöksestä voisi seurata? Useimmiten huomaisimme ettei pahinkaan skenaario ole kovinkaan huono vaihtoehto verrattuna seisahtuneisuuteen.

Jos seinällä on hanuri soita sitä vaikka et osaisi, mikä on pahin skenaario soittamisen seurauksista?

Musiikki saattaa aluksi kuulostaa oudolta, mutta sinä soitat!

2 Comments Lisää omasi

  1. piirimyyja sanoo:

    Jep, ihminen on laumaeläin joka luulee olevansa saalistaja, mutta käyttäytyy kuten saalistettava. Pienikin epävarmuus ja käperrytään yhteen kasaan ja odotetaan. Ne laumasta jotka uskaltautuvat selvittämään epävarmuuden syytä kehittyvät ja kehittävät koko yhteisöä ja muutkin rauhoittuvat, kun toteavat että pelko on ollut turha. Silti seuraavalla kerralla suurin osa käyttäytyy samalla lailla. Taitaa olla niin vähän aikaa puusta alas tulemiseen että käyttäytymisen muuttamiseen tarvitaan paljon uskallusta ja häpeästä nauttimista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s