Vertailetko itsesi ulos pelistä?

on

Vertailudataa löytyy lähestulkoon kaikesta mitä maan päällä tapahtuu. On tärkeää vertailla ja analysoida sitä miten suoriudumme tehtävistämme muihin verrattuna. Vertailussa piilee kuitenkin iso riski, jos vertailusta syntyvä analyysi on pääargumentti oman toiminnan kehittämiseen. Kun vertailudataa käytetään pääasiallisena muutosjohtamisen tai kehittämisen argumenttina, metsä raikaa ja balalaikka soi.

Tässä muutama klassinen esimerkki siitä, miten vertailudataa on käytetty väärin ja metsä raikaa ja komeasti.

Suomi on keikkunut pitkään PISA -tulosten kärjessä, mikä onkin vuosikymmeniä sitten kehitetyn peruskoulujärjestelmämme kiistaton kunnia. Vertailutuloksista tehty johtopäätös on kuitenkin ollut väärä ja johtanut tyytymiseen hyvään tilanteeseen. Koulujärjestelmäämme ei ole kehitetty muun yhteiskunnallisen kehityksen mukana ja olemme hyvällä matkalla siihen että metsä raikaa.

Kunnat vertailevat toistensa tekemistä jatkuvasti. Kun kunta on jollain mittarilla keskimääräisellä tasolla, päättävissä elimissä todetaan helposti että ”hyvinhän se meni”. Samaan aikaan kunta voi tehdä miljoonien tappiot. Olen itse ollut kuulemassa esitystä jossa kerrottiin että ”tässä asiassa olemme naapurikuntia alhaisemmalla tasolla ja kaikkien kuntien vertailussa keskimääräisellä tasolla”, sehän on loistavaa, hienoa. Esityksessä esitettiin kuitenkin talousarviota, joka oli ylittymässä reilulla miljoonalla eurolla. Olimme hyvällä matkalla siihen että metsä raikaa.

”On ymmärrettävä että vertailu on vain mittari jolla verrataan tekemistä tai tapahtunutta vastaavan tyyppiseen tilanteeseen toisaalla”

Myyntityössäkin vertailu kuuluu asiaan. Yleensä kaikki, mutta etenkin parhaat myyjät seuraavat myyntitilastoja herkeämättä. Se kuuluu pelin luonteeseen. Tilastokärki saattaa helposti todeta olevansa ykkösmyyjiä ja se pitää yleensä paikkaansa – sillä hetkellä. Vaarallista on se että huonollakin myyntituloksella voi olla listakärjessä, jos koko organisaation myynti on huonolla tasolla. Vielä vaarallisempaa on se että listakärki lakkaa ajattelemasta omaa toimintaansa ja keskittyy vertailemaan tuloksiaan muihin. Siitä hetkestä ei kestä kauaa siihen että metsä raikaa.

Ongelma ei siis ole se että vertailemme, vaan se miten käytämme vertailutietoa. On ymmärrettävä että vertailu on vain mittari jolla verrataan tekemistä tai tapahtunutta vastaavan tyyppiseen tilanteeseen toisaalla. Kehitystyö ja muutos lähtee aina oman tekemisen suunnittelusta ja se tarvitsee tapahtuakseen muita ajureita.

Ei ole meidän hyvyyttä, jos toinen on huonompi!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s