Jos luulet että tykkään politiikasta, niin en.

on

Minulta kysytään usein, ”miten sinä voit tykätä politiikasta?” Vastaan kysyjille, etten tykkää siitä lainkaan. Välillä politiikka tuntuu pahalta, joskus jopa halveksin sitä. Yritän kertoa miksi?

Minua on lähes aina kiinnostanut yhteiskunnalliset asiat, mutta politiikka itsessään ei ole mikään issue. Toteutamme demokratiaamme poliittisten liikkeiden kautta ja mikäli haluat vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, se on lähes mahdotonta ilman poliittista viitekehystä.

”Sana politiikka juontuu antiikin kreikan kielen sanasta politikos, ”kansalaisia koskevaa”. Alkuperältään politiikka on käytännön tai teorian vaikuttamista toisiin ihmisiin globaalilla, kansallisella tai yksilöllisellä tasolla.

Nykyisessä yleiskielessä sanalla politiikka tarkoitetaan usein johonkin tiettyyn kokonaisnäkemykseen tai aatteeseen pohjautuvaa toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan valtiollisiin, valtioiden välisiin tai yhteiskunnallisiin asioihin tai jolla hoidetaan niitä. Usein sanaa käytetään puolueiden toiminnasta” (Wikipedia)

Politiikka on parhaimmillaan riemullista ja aikaansaavaa asioiden hoitamista. Keskimäärin se on naurettavaa puuhastelua ja huonoimmillaan se on vastakkainasettelua ja juonittelua. Se on nykypäivän politiikassa paskinta.

Olen huomannut, että osa toimijoista osallistuu politiikkaan vallanhimosta, osa siksi, että haluavat vaikuttaa. Osan osallistumisen motiiveja en ole kerta kaikkiaan vielä keksinyt.

Asioista tehdään niin vaikeita, typerän kuuloisia ja näköisiä, ettei niistä saa tehtyä selkokielisiä uutisia kukaan.

Valitettavasti on niin, että riippumatta motiivistasi osallistumiseen, otsaasi lyödään leima. Se leima oikeuttaa muita aliarvioimaan, epäilemään, ihmettelemään, solvaamaan ja parjaamaan. Se oikeuttaa ihmiset juonimaan sinun puolestasi, tai sinua vastaan. Se on politiikassa paskinta.

Samaan aikaan totean, että se on poliitikkojen omaa syytä. Asioista tehdään niin vaikeita, typerän kuuloisia ja näköisiä, ettei niistä saa tehtyä selkokielisiä uutisia kukaan. Kun mukana on poliittinen juonittelu, asioita on verhottava sellaisen jargonin taakse, ettei kukaan tunnista taustapeliä. Joskus halveksin ja häpeän sitä, että osallistun.

Olen kuitenkin kiitollinen, että olen osallistunut. Saamani kokemukset poliittisesta päätöksenteosta ovat auttaneet minua ymmärtämään asioita laajemmin. Ajattelemaan monilta kulmilta ja isommin. Olen opetellut myös verkkaisempaa tapaa edetä. Vaikka se kuulostaakin typerältä, se on ollut minulle hyväksi, olen perusluonteeltani aivan liian nopea. Olen kasvanut ihmisenä ja löytänyt huikeita uusia ystäviä ja tuttuja.

Yhteisten asioiden hoitaminen sillä tavalla, jonka uskoo itse olevan paras mahdollinen, on hemmetin mukavaa. Kun oman näkemyksensä saa sovitettua kokonaisuuteen, kokee onnistuvansa. Välillä se toteutuu niin kuin oli ajatellut ja toisinaan omaa kantaa on reivattava isosti.

Politiikka on sen alkuperäisessä merkityksessään mukavaa ja aikaansaavaa. Se miten se pahimmillaan toteutuu, se on vastenmielistä ja halveksittavaa. Siitä en tykkää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s